Helsingin yliopiston tutkijatohtori ja dosentti Julian Honkasalo on tehnyt tutkimusta muun muassa verkkovihasta, sananvapaudesta sekä trans- ja muunsukupuolisten oikeuksista. Helsinki Incubatorsin SÄRÖ/FRACTURE yrittäjyysohjelmaan hän haki sillä idealla, että haluaa puuttua vihapuheeseen. Tarve ja motivaatio kumpusivat tutkimuksesta sekä omasta kokemuksesta tutkijana ja transihmisenä. Honkasalo kertoo kokeneensa paljon vihapuhetta, vähättelyä, häirintää, ikäviä kommentteja ja maalittamista.

“Häiriköt yrittivät saattaa minut julkisuudessa sellaiseen valoon, että olen epäuskottava tutkijana”, kuvailee Honkasalo, joka on tehnyt tohtorin tutkinnon politiikantutkimuksesta ja sukupuolentutkimuksesta.

Tuplatohtori ei halua alistua vihapuheen edessä, vaan ratkoa vihapuheongelmaa rakentavalla tavalla. SÄRÖ/FRACTURE ohjelmassa hän kehitti kahden kuukauden ajan konsultointipalvelua, jonka tarkoituksena on antaa työkaluja vihapuheen ja haitallisen informaatiovaikuttamisen kohtaamiseen ja vähentämiseen.

Palvelun potentiaalisiksi asiakkaiksi Honkasalo tunnisti sosiaalisen median vaikuttajat, sillä he joutuvat kohtaamaan paljon verkkovihaa. Muita asiakasryhmiä ovat kaupungit ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus työhön sekä naisten asioihin keskittyvät järjestöt. Lisäksi urheilijoiden ja urheiluvalmennuksen parissa toimivat organisaatiot kiinnostavat Honkasaloa.

Jo ennen SÄRÖ/FRACTURE ohjelmaa Honkasalo on kouluttanut järjestökentän toimijoita neuvottelutaidoissa ja verkkovihan kohtaamisessa. Tutkitun tiedon vieminen osaksi ihmisten arkea on tuonut merkityksellisyyttä ja motivaatiota tutkimustyöhön. SÄRÖ/FRACTURE ohjelma antoi Honkasalolle uusia konkreettisia työkaluja, kuinka tutkittua tietoa voi jalostaa yritysideaksi.

Ohjelman aikana ideasta kehittyi käytännönläheisempi. Tuplatohtori arvostaa erityisesti sitä, että muilta osallistujilta sai paljon uusia ajatuksia idean kehittämiseksi. SÄRÖ/FRACTURE ohjelma osoitti monitieteisen yhteistyön edut konkreettisesti, ja jatkossa Honkasalo haluaa kehittää ideaansa monialaisessa tiimissä.

“Ohjelma kehitti kuuntelutaitojani todella paljon. Opin koko ajan uutta. Oli rikasta päästä keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa ja kuunnella, miten he näkevät ideani”, kertoo Honkasalo.

Kriittisesti yrittäjyyteen suhtautuva tutkijatohtori: “Halusin ottaa selvää mistä yrittäjyydessä on kysymys”

Honkasalo kertoo, että on suhtautunut yrittäjyyteen epäillen ja kriittisesti. Siinä tuntui olevan jotain epäilyttävää ja jopa ahnetta. Honkasalo koki, että yrittäjäksi ryhtymistä mainostettiin yliopistolla siten, että se on tuntunut paikoin jopa painostavalta.

“Viesti yrittäjäksi ryhtymisestä tuntui rangaistukselta, koska samaan aikaan tutkimusrahoitusta leikattiin. Ajattelin, että älkää tulko tänne minun tutkimustontille.”

Toinen syy epäilykseen oli se, että yritysmaailman lähentyminen yliopistoa ja tutkimusta nostattaa huolta tieteen objektiivisuudesta.

“Jos tutkimusrahoitus perustuu vahvasti kaupallisille intresseille, tieteen tekemistä ja tutkitun tiedon tuottamista ohjataan silloin väärään suuntaan”, pohtii Honkasalo.

Kolmas syy yritysmaailman vierastamiseen oli huoli lisääntyneestä eriarvoisuudesta.

“Kriittinen näkemykseni yrittäjyyteen kumpusi finanssikriisin aiheuttamista ongelmista ja perusteettomasta uskosta jatkuvaan markkinatalouteen ja sitä kautta vaurauden ja hyvinvoinnin valumisesta pienemmille toimijoille”, pohtii Honkasalo.

Uteliaana ihmisenä Honkasalo kuitenkin haki SÄRÖ/FRACTURE ohjelmaan ennakkoluuloista huolimatta. Hän halusi ottaa selvää, mistä yrittäjyydessä on kysymys. Kun työkaluja oman tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi tarjottiin, miksei tarttua niihin.

“Suomessa on tehty paljon korkealaatuista tutkimusta verkkovihasta, mutta tiedon tulisi tavoittaa sitä tarvitsevat tahot. Akateemisesta tiedosta on tehtävä käytännönläheistä ja yleistajuista. Tässä näen yrittäjyyden potentiaalit”, sanoo tutkijatohtori ja dosentti Honkasalo.

‍

‍

Tutkijapiireissä tunnelma on apea, mutta SÄRÖ/FRACTURE ohjelmassa “keksitään ja tehdään jotain ihan kreisiä”

Erityisesti Honkasalo ilahtui kannustavasta ja iloisesta tunnelmasta. Idean kehittely monitieteisessä, yhteisöllisessä ja inspiroivassa ryhmässä teki vaikutuksen.

“Ohjelma antoi paljon. Sieltä sai valtavasti tukea ja yhteisöllisyyttä. Se stimuloi ajattelua ja siinä oli yhteisöllinen noste, josta pidin. Hyvää ja ihanaa aikaa”, muistelee Honkasalo kahden kuukauden intensiivistä mutta antoisaa aikaa loka-joulukuussa 2023.

Honkasalo kokee, että akateemisessa yhteisössä mieliala on usein apea ja vakava. Rahoitusta on vaikea saada, kilpailu on kovaa, rekrytointien läpinäkyvyys on heikkoa ja ihmisten loppuun palamisen riski on suuri, hän listaa. Akateemisen maailman raadollisuus voi jopa kaventaa ajattelua, koska paineet ovat kovat. SÄRÖ/FRACTURE ohjelma puolestaan laajensi ajattelua, sillä tunnelma oli elämäniloinen ja valoisa.

“Siellä oli ihania ihmisiä, joilla oli palo ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia. Oli mahtavaa olla kaksi kuukautta intensiivisesti ihmisten kanssa, jotka uskovat siihen, että asioita voi muuttaa omien ideoiden kautta.”

Honkasalon mukaan opiskelijoilla ja nuorilla tutkijoilla on upea asenne positiivisen muutoksen tekemiseen. Valitettavasti iloinen tunnelma usein hiipuu, kun akateeminen ura on edennyt pidemmälle. SÄRÖ/FRACTURE ohjelma tarjosi Honkasalolle yhteisön ja ympäristön, jollaista hän oli jo pidempään kaivannut. Hän näkee yhteiskunnallisissa yrittäjissä ja nuorissa tutkijoissa samaa uteliasta voimaa.

“Lapsenomainen into tehdä asioita. Usko, että keksitään ja tehdään jotain ihan kreisiä. Tämä on mahdollista ja minä haluan toteuttaa tämän! Se usko, palo ja draivi eikä vain halu tehdä rahaa”, kuvailee Honkasalo.

Yhteiskunnallinen yritys (englanniksi social enterprise) tarkoittaa yritystä tai organisaatiota, jonka liiketoiminnan ensisijainen päämäärä on yhteiskunnallisen hyvän edistäminen. Suomalainen Arvoliitto määrittelee yhteiskunnallisen yrityksen viidellä piirteellä.
‍

1. Yrityksen liiketoiminnan tarkoituksena on edistää jotakin yhteiskunnallista päämäärää: sosiaalisuus, terveys/hyvinvointi, ekologisuus, työllisyys, kulttuuri. Päämäärä on kirjattu ohjaaviin asiakirjoihin.
2. Yritys toimii markkinoilla ja tuloista merkittävä osa tulee palvelu- tai tavaramyynnistä.
3. Yritys on riippumaton julkisesta sektorista eli sillä on itsenäinen hallinto ja operatiivinen toiminta.
4. Yritys käyttää voittojaan ensisijaisesti yhteiskunnallisten päämäärien edistämiseksi.
5. Yrityksen toiminta pohjautuu eettisiin ohjeisiin. Toiminta on läpinäkyvää ja hyvän hallintotavan mukaista.

‍

Yrittäjyysohjelma antoi oppeja tutkijan työhön

Honkasalo tunnistaa monia yrittäjyyteen liittyvää oppeja, jotka ovat hyödyllisiä myös akateemisen tutkimuksen tekemisessä.

1. Ongelman tunnistaminen ja kiteyttäminen eli ongelman selkeä määrittely - Kirjoita parempia tutkimusartikkeleita

Honkasalo oppi, että ongelma pitää olla kirkas ja selkeästi määritelty. Problem statement täytyy olla selkeä, kuten yrittäjyyden termein sanotaan.

Yritysidean kehittämisessä mietitään tarkasti mikä ydinongelma on ratkaisun taustalla. Yksinkertaiset tarkentavat kysymykset kuten: mikä ongelma on kyseessä, onko se aito ongelma, ketä ja mitä on verkottunut ongelman ympärille, miksi asia on ongelma, ketkä hyötyvät ongelmasta, ovat valaisevia ja hyödyllisiä myös tutkijalle. Uusien oppien ansiosta Honkasalo kertoo lukevansa tutkimusartikkeleitakin hiukan eri tavalla kuin aikaisemmin. 

“Kiinnitän huomiota, mikä on problem statement eli ongelma ja mikä on ratkaisu.”

2. Kirjoita ytimekkäästi ja onnistu tutkimusrahoituksen hakemisessa

Yrittäjyyden konteksti auttaa jäsentämään tutkimuksellisesta kirjoittamista, sillä ohjelmassa opetellaan kirjoittamaan asian ydin lyhyesti ja ytimekkäästi. 

“Ohjelman opit auttoivat tosi paljon tutkimusrahoituksen hakemisessa. Olen oppinut kirjoittamaan rahoitushakemuksia, joissa kiteytän asian ytimen”, Honkasalo sanoo.

 3. Osaamista yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseen

Yksi Helsinki Incubatorsin esihautomo-ohjelmien tarkoitus on auttaa tutkijoita viemään akateemista osaamista käytäntöön ja yhteiskunnan hyödyksi. Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on aina kiehtonut ja motivoinut Honkasaloa. Hän haluaa, että tutkittu tieto pääsee helposti ymmärrettävällä tavalla osaksi yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksentekoa. Ohjelma tarjosi työkaluja juuri tähän.

“Osaan kirjoittaa tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden itsevarmemmin kuin aikaisemmin”, Honkasalo kertoo.

4. Oman osaamisen tunnistaminen ja siitä kertominen

Ohjelman oppien avulla Honkasalo osaa kirjoittaa omasta osaamisestaan entistä paremmin. Kokemus auttoi esimerkiksi Cover Lettersien, motivaatiokirjeiden ja CV:n jäsentämiseen. Honkasalon vinkit motivaatiokirjeen kirjoittamiseen:

• Oma ydinosaamisen kertominen ytimekkäästi
• Osa-alueet tai taidot, jotka vaativat kehitystä
• Mitä haluat antaa ja jakaa muille

5. Viestintä- ja esiintymistaitojen kehittyminen - Kerro ideastasi kiinnostavasti ja ymmärrettävästi

Ohjelma kehittää tutkijoiden viestintätaitoja monipuolisesti. Oma idea opitaan paitsi kirjoittamaan ytimekkäästi myös pitchaamaan eli kertomaan 3 minuutissa liveyleisön edessä. Pitch on erilainen kuin akateeminen esitelmä, mutta kokemus lisää itsevarmuutta ja esiintymistaitoja. Oma idea, oli se sitten tutkimuksellinen tai liiketoimintaan perustuva, on tärkeää osata esitellä helposti ymmärrettävällä tavalla.

Honkasaloa kiinnostaa hyvin eri taustoista tulevien ihmisten kohtaaminen, rakentavan yhteyden luominen ja läsnäolo.

“Pitchaus kehitti puhetaitojani sekä esitys- ja vuorovaikutustaitojani. Saan yhteyden kuulijoihin ja yleisöön paremmin ja lisäksi olen helpommin lähestyttävissä”, kertoo Honkasalo huomioistaan kouluttajana ja puhujana.


Kuvat Tareque Mahmud

‍

SÄRÖ/FRACTURE esihautomo-ohjelma on yksi Helsinki Incubators hautomo-ohjelmista. Helsinki Incubators järjestää esihautomo-ohjelmia yhteistyössä Helsinki Think Companyn kanssa. Ohjelmat mahdollistaa Helsingin kaupunki.
‍
‍
Päivitetty 20.5. Lisätty kuvaajan nimi.