Onnistunut projekti potki yrittäjät oravanpyörästä

Safari on matka yhteiskunnalliseen tekemiseen lukiolaisille. Tapahtumaa järjestävä Avanto Helsinki ei halua enää tavallisiin töihin.

 

Safaria järjesti joukko avantolaisia ja muita. Kuvassa vasemmalta: Janne Salovaara, Markus Wikholm, Antti Tarvainen, Johannes Nuutinen, Mirja Hämäläinen, Maria Okkonen, Ellen Jabai ja Mikael Sokero. Kuva: Linda Tammisto.
Safaria järjesti joukko avantolaisia ja muita. Kuvassa vasemmalta: Janne Salovaara, Markus Wikholm, Antti Tarvainen, Johannes Nuutinen, Mirja Hämäläinen, Maria Okkonen, Ellen Jabai ja Mikael Sokero. Kuva: Linda Tammisto.

 

Safari – matka yhteiskunnalliseen tekemiseen syntyi, niin kuin monet hyvät ideat, tuopin ääressä.

”Kaljalla tuli idea esitellä lukiolaisille, miten outoja ammatteja on olemassa ja miten siistejä juttuja yliopistolla tehdään”, Avanto Helsinki –ajatuspajassa työskentelevä Mirja Hämäläinen muistelee.

”Olisimme kaivanneet itse tämän tyyppisiä juttuja lukioikäisinä. Nyt oli mahdollisuus tuoda tosielämän ongelmanratkaisua lukioihin.”

Safari on Avanto Helsingin tähän mennessä suurin ponnistus ja ensimmäinen oma konsepti. Kesällä 2013 ensi kertaa toteutetussa projektissa lukiolaiset kehittivät ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin yhdessä yhteistyökumppanien kanssa. Juuri päättyneellä, historian toisella Safari-leirillä oli mukana laajakumppaniverkosto, johon kuuluivat muun muassa Helsingin energia, Korkeasaari ja Sato.

Suunnittelijoita ja vetäjiä on Hämäläisen lisäksi mukana suuri joukko sekä Avantosta että sen ulkopuolelta, muun muassa Big Plans Bakery -ajatushautomosta. Safaria ei toteuteta yksin.Hämäläinen näkee, että konsepti voi kasvaa valtakunnalliseksi, ja kansainväliseksikin, mutta se edellyttää pitkäjänteisyyttä.

”Olisi hienoa, että jokainen lukiolainen voisi halutessaan suorittaa Safarin.”

 

Alkusysäys yliopistolta

Vielä vuosi sitten asiat olivat toisin. Safarista ei oltu kuultukaan ja avantolaiset vielä opettelivat, mitä yrittäjyys tarkoittaa. Osuuskunta perustettiin Helsingin yliopiston Tieteestä toimintaa –hankkeessa, kehitysmaatutkimusta opiskelevan kaveriporukan työllistäjäksi.

”Halusimme tehdä hyvien ihmisten kanssa hyviä juttuja mahdollisimman vapaasti. Uskomme myös organisaatioiden yhteistyön ja osallistamisen olevan hyväksi koko maailmalle”, Hämäläinen summaa.

Ensimmäinen Safari toteutettiin suurelta osin Helsingin yliopiston tiloissa. Helsinki Think Companyn Vuorikadun tila tuli tutuksi myös lukiolaisille. ”Yliopisto oli iso kumppani tässä jutussa ja mahdollisti osaltaan onnistuneen ja kivan Safarin.”

Pelkkää Safarin kaltaista kivaa tekemistä yrittäjyys ei tietenkään ole avantolaisille. Välillä edessä ammottaa kuilu, kun huomaa olevansa itse vastuussa kaikesta.

”On kauheaa, että en voi repiä ihmisiä meidän tapahtumiin, vaikka pidän niitä itse todella tärkeinä. Toisaalta vastuun kautta oppii kaikkein eniten asioista.”

Hämäläisen mukaan juuri vastuu on suurin ero opiskelujen ja yrittäjyyden välillä: ”Opiskeluista voi aina luistaa, näistä jutuista ei.”

 

Yhteiskunnallisten ongelmien ratkominen muuttui työksi

Vaikka Safari on käytännönläheinen projekti, sen taustalla on Hämäläisen mukaan pohdintaa nuorten yhteiskunnallisesta tilanteesta:

”Se on osatonta aikaa. Nuoret harvemmin käynnistävät sosiaalisia liikkeitä. Safari tuo heidät konkreettisten ongelmien äärelle, ratkaisijoina.”

Safarin viimekätinen tehtävä onkin uudistaa organisaatioita ja osallistaa nuoria. Nuoret saavat kokemusta tekemisestä ja yhteistyökumppaneille tarjotaan uusia, tuoreita näkökulmia päivittäiseen toimintaan.

Avantolaisten kehitysmaatutkimuksen osaamiselle on ollut käyttöä toimintaa suunnitellessa. Teoriaa ja käytäntöä yhdistävä oppiaine antaa aineksia suunnitella yhteistyöprojekteja ja ymmärtää ongelmien taustoja. Toisaalta yllättävätkin asiat ovat olleet avuksi Hämäläiselle:

”Taikissa sivuaineena tekemäni opiskelijatyöt oikeille asiakkaille ovat olleet tosi hyödyllisiä. Yliopistollakin pitäisi tehdä enemmän juttuja yhteistyökumppaneiden kanssa ja jatkossa varmasti tehdäänkin.”

Yliopisto-opinnot ovat olleet avantolaisille yrittäjyyden mahdollistaja, mutta ratkaisevat askeleet käytännön tekemiseen on otettava itse. Hämäläiselle akateemisuus on pohjana, mutta työhön kuuluu paljon muutakin. Itse tekemisestä on tullut intohimo ja yrittäjyyden suurin riski onkin, että se vie mennessään:

”Olemme tulleet vähän yhteiskuntakelvottomiksi näiden juttujen myötä. En halua enää takaisin tavallisiin töihin. Suurin motivaationi näissä hommissa on ollut aito usko tekemiemme asioiden tärkeyteen.”