Hack for Society -ratkaisuohjelma kerää tutkijat, poliitikot ja opiskelijat saman pöydän ääreen jo toista kertaa työstämään ratkaisuja kahdeksaan yhteiskunnalliseen ongelmaan. Tiimien haasteena on kehittää neljän viikon aikana ratkaisuehdotus, jonka toteuttamista voidaan kokeilla ja parhaimmassa tapauksessa viedä käytäntöön.
“Toivon, että ohjelmasta nousisi sellaisia ratkaisuja, joita voisimme oikeasti kaupungilla lähteä kokeilemaan. Odotan, että ohjelmasta syntyy ideoita erilaisista kokeiluista ja uudenlaisista yhteistyömuodoista ja ketterämmistä toimintatavoista”, sanoo Helsingin kaupungin erityisasiantuntija Mia Malin.
Ohjelma koostuu kahdeksasta työpajasta, joissa tiimit saavat konkreettista oppia esimerkiksi luovasta ongelmanratkaisusta, yhteiskunnallisista kokeiluista ja siitä, miten yhteiskunnallisten muutosten vaikuttavuutta voidaan arvioida. On selvää, että vaikeita yhteiskunnallisia ongelmia ei ratkaista työpajoissa, mutta on välinpitämättömyyttä olla yrittämättä.
“Jokaiseen `tämä ei voi toimia` kysymykseen tulee esittää vastakysymys `miksi ei, minkä pitäisi muuttua, että se voi toimia`. Yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaaminen ei ole helppoa, joten jokainen kehitysaskel on tärkeä”, sanoo Vantaan kaupungin strategia- ja tutkimuspäällikkö Vesa Kokkonen.
Monialaisen tiimin tukena on laaja joukko asiantuntijoita
Hack for Societyn työpajoissa tarvitaan jokaisen tiimijäsenen uniikkia osaamista ja panosta, jotta ratkaisuehdotuksia saadaan työstettyä. Jokaisella osallistujalla onkin siis arvokasta annettavaa luovaan yhteistyöskentelyyn. Esimerkiksi opiskelijoiden tärkeä tehtävä on kyseenalaistaa vallitsevia käytäntöjä.
“Tutkimus tuo vahvan tietoperustan yhteiskunnallisen ajankohtaisen haasteen nykytilanteesta; mitä jo tiedetään sekä mitä ei vielä tiedetä, avaa syy-seuraussuhteita ja kertoo vaikuttavuudesta”, pohtii Itlan asiantuntija Mari Hirvonen tutkijoiden roolia ohjelmassa.
“Poliitikot osaavat taas kertoa, miten asiat viedään yhteiskunnassa päätöksentekoon, kenelle vastuu erilaisten ratkaisujen hakemisesta kuuluu ja millaisia reunaehtoja reaalimaailma asettaa erilaisille interventiolle”, sanoo Vantaan kaupungin strategia- ja tutkimuspäällikkö Vesa Kokkonen.
“Opiskelijat tuovat tuoreita näkemyksiä nuorten maailmasta ja voivat toimia ennakkoluulottomasti. Opiskelijoiden tuominen saman pöydän ääreen on tärkeää, koska heistä tulee tulevaisuuden päättäjiä ja tieteen tekijöitä. Ilman eri toimijoiden yhteistyötä emme voi löytää kestäviä ratkaisuja”, toteaa Diakonissalaitoksen Vamos-palveluiden johtaja Terhi Laine.
Tiimejä auttaa ja vauhdittaa joukko eri alojen asiantuntijoita, jotka kommentoivat tiimien ratkaisuehdotuksia asiantuntijasparraus-työpajoissa. Oma kirittäjänsä on aika, sillä osallistujien täytyy nopeasti omaksua uutta tietoa ja laitettava samalla luovuutensa peliin. Tuekseen tiimit saavat tiimimentorin, joka tukee ryhmää ohjelman aikana, mutta ei ohjaa ratkaisuehdotusta haluamaansa suuntaan. Lisäksi ohjelmassa on mukana Suomen parhaimpia rakentavan keskustelun ja yhteiskunnallisten kokeilujen asiantuntijoita, jotka alustavat työpajojen työskentelyä.
Kumppanit tuovat ideoille konkretiaa
Hack for Societyn yhteistyökumppanit jakavat Helsinki Think Companyn asenteen siitä, että on syytä tarttua toimeen, vaikka haaste vaikuttaa hankalalta. On luotava asenneilmapiiriä, että yhteiskunnan tilaan voi vaikuttaa ja asioita voi muuttaa.
Diakonissalaitoksella on yli 150 vuoden kokemus ihmislähtöisestä työstä heikommassa asemassa olevien auttamiseksi. Nykyisessä strategiassaan Diakonissalaitos linjaa, että huolipuheesta on siirryttävä ratkaisupuheeseen, ja yhteiskuntarauhan kannalta on tärkeää tukea positiivisia muutosvoimia.
“Palvelujärjestelmän muuttaminen tarvitsee uusia ratkaisuja ja nyt on juuri oikea hetki vaikuttaa tähän, kun rakenteet ovat muutoinkin muuttumassa. Toimikaa sillanrakentajina ja pitäkää yllä yhteiskehittämisen ja ihmislähtöisyyden periaatteita koko prosessin läpi”, kannustaa Diakonissalaitoksen Vamos-palveluiden johtaja Laine ohjelman osallistujia.
Itla järjestää vuosittain omaa Lapsuuden rakentajat -haasteohjelmaa, jossa etsitään ratkaisuja lasten ja perheiden ongelmiin tutkimustietoon tukeutuen. Yhteistyön aikana Itla ja Helsinki Think Company ovat jakaneet tietoja puolin ja toisin siitä, miten yhteiskunnallisia haasteohjelmia kannattaa järjestää.
Vantaan kaupunki voitti Euroopan nouseva innovaatiokaupunki-palkinnon vuonna 2021. Strategia- ja tutkimuspäällikkö Vesa Kokkosen mukaan Vantaan kaupunki on huolissaan muun muassa sosiaalisesta eriytymisestä, ja siksi aihe on nostettu kaupungissa strategiselle tasolle.
“Tämä on monisyinen ilmiö, jota on hyvä lähestyä monesta eri näkökulmasta”, sanoo strategia- ja tutkimuspäällikkö Kokkonen viitaten ohjelman peruskoulut ja eriarvoistuminen teemaan.
Helsingin kaupunki puolestaan painottaa uusia kestävyysratkaisuja. Kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium keskittyy pääasiassa teknologia- ja liikenneratkaisujen kehittämiseen vihreä siirtymä edellä.
Mikä on tärkeintä Hack for Society -ratkaisuohjelmassa?
Hack for Society -ratkaisuohjelman yhteistyökumppanit suhtautuvat ilahduttavan avoimin mielin tiimien mahdollisuuksiin kehittää jotain uutta. Vantaan kaupungin strategia- ja tutkimuspäällikkö muistuttaa kuitenkin, että tärkeintä ei ole se, millaisia ratkaisuehdotuksia tiimit esittävät ohjelman loppuhuipennuksessa 4. maaliskuuta.
“Ohjelman tärkein tavoite on oppiminen. Ohjelma on ollut onnistunut silloin, kun tuloksena on jotain, jota ei osattu odottaa.”
Mikä Hack for Society?
- Yhteiskunnallinen ratkaisuohjelma. Jokaisessa tiimissä on yksi tutkija, yksi poliitikko ja kaksi yliopisto-opiskelijaa.
- Jokaisella tiimillä on yksi laaja teema, jonka pohjalta he kehittävät ratkaisuehdotuksen.
- Ohjelman teemat liittyvät mukana olevien tutkijoiden tutkimusaiheisiin.
- Tiimit saavat itse määritellä ratkaistavan ongelman teeman sisältä. Ohjelman yhteistyökumppanit eivät ohjaa ratkaisuehdotusten muotoa tai sisältöä.
- Ohjelman yhteistyökumppaneita ovat Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Diakonissalaitos ja Itla -itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö.
- Hack for Society -ratkaisuohjelma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2017.
- Ohjelman loppuhuipennus on 4.3. klo 17 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita seuraamaan striimiä. Lisäämme linkin Helsinki Think Companyn someen myöhemmin.
Tiimien teemat ja kokoonpano:
- Peruskoulut ja eriarvoistuminen: Tutkija Janne Varjo HY, kunnanvaltuutettu Tuovi Ronkainen sdp Kirkkonummi, opiskelijat Isla Arnivaara ja Mervi Huttunen
- Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten palvelut: Tutkija Anne Määttä Diak, kunnanvaltuutettu Hussein al-Taee sdp Vantaa, eduskunta, opiskelijat Sara Tani ja Johanna Kettunen
- Nuorten kiinnittyminen opintoihin ja työelämään: Reija Paananen Diak, kunnanvaltuutettu Marika Räf kok. Espoo, opiskelijat Paula Pättikangas ja Jemina Sohlsten
- Tasa-arvoinen vanhemmuus: Tutkija Anneli Miettinen ja Miia Saarikallio-Torp Kela, varavaltuutettu Camilla Lindy vihr. Espoo, opiskelijat Veera Villikari ja Emmi Purhonen
- Surevien tukeminen: Tutkija Anna Aho TAU, kunnanvaltuutettu Eva Tawasoli sdp. Vantaa, opiskelijat Aino Pulkkinen ja Julia Salmi
- Ikääntyneiden kotikuntoutus: Tutkija Satu Niskanen TAU, kunnanvaltuutettu Sinikka Vepsä sdp Helsinki, opiskelijat Laura Alasimoinen ja Elina Aitta-aho
- Saavutettavat mielenterveyspalvelut: kunnanvaltuutettu Mervi Katainen kok. Espoo, opiskelijat Enni Tyyskä, Elina Karhunen, Emilia Tuurala ja Marika Aihio