Ihmiset ovat kyllästyneitä ilmasto- ja ekokriisiin, sosiaalisiin ongelmiin, epätasa-arvoon ja rasismiin. Ennen kaikkea he ovat kyllästyneitä siihen, että muutos parempaan yhteiskuntaan tuntuu ajoittain hitaalta. Entistä useampi haluaakin tehdä merkityksellistä työtä, ja he tarttuvat toimeen yrittäjinä.

“Yrittäjyys on suora tapa vaikuttaa yhteiskuntaan ja ympäristöön. Se voi olla myös nopea tapa vaikuttaa. Paras motivaattori yrityksen perustamiseen on turhautuminen ja halu ratkaista ongelma”, sanoo yhteiskuntatieteilijä ja yrittäjä Iina Salminen Yliopisto & yrittäjyys -tapahtuman puheenvuorossa.

Salminen kertoo saaneensa yliopisto-opinnoistaan tietoa ja ymmärrystä maailman ja yhteiskunnan ongelmista, mutta vasta yrittäjyys antoi hänelle sopivan alustan ja työkalut muutoksen tekemiseen. Nykyisin Salminen on luova johtaja konsulttitoimisto deidei:ssä, joka auttaa organisaatioita edistämään monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja inklusiivisuutta toiminnassaan.

“Haluan tehdä työtä, joka kunnioittaa omia arvoja ja periaatteita”, Helsingin yliopiston alumni Salminen sanoo.

Salminen ei ole ajatustensa kanssa yksin, sillä 88 % 15–29-vuotiaista suomalaisista nuorista on sitä mieltä, että työn pitää vastata omia arvoja (Nuorisobarometri 2019). Salmisen mukaan yrittäjät voivat ohjata työelämää parempaan suuntaan - suuntaan, jossa ihmisten ei tarvitse olla superihmisiä tai työskennellä uupumuksen partaalla.

Hän kokee yrittäjyyden vaikuttamisena ja vertaa tilannetta politiikkaan.

“Jos haluat äänestää ihmistä, joka on 100 prosenttia samaa mieltä kanssasi, niin sinun pitää itse mennä vaaleihin ehdokkaaksi. Sama juttu on yrittäjyydessä. Jos haluat 100 prosenttia omia arvoja seuraavan yrityksen, täytyy alkaa itse yrittäjäksi.”

Tutkijoilla on erinomaiset taidot yrittäjyyteen

Tutkijoilla ja yliopistoilla on tärkeä rooli yhteiskunnallisen kehityksen ja monitieteisten innovaatioden moottorina. Ilmakehätutkija Merli Juustilaa harmittaa, että yliopistoyhteisö ei vielä osaa tukea tutkijoita niin, että monipuolinen osaaminen saataisiin esiin. 

“Tutkijoissa on valtavasti potentiaalia yrittäjyyteen, mutta sitä pitäisi tuoda enemmän esiin”, sanoo Helsingin yliopiston ilmakehätutkija Merli Juustila, joka piti puheenvuoron vuoden  2021 Yliopisto & yrittäjyys -tapahtumassa.

Juustila haastaa käsitystä, jonka mukaan akateemisesti kouluttautuneet eivät olisi kiinnostuneita tai riittävän osaavia yrittäjiksi.

“Ammattitutkinnon suorittaneille yrittäjyys on luontainen polku työelämään.
Miten voi olla, että korkeakoulutetut ajattelevat, että he eivät pysty yrittäjyyteen? Tässä on jokin ristiriita! Yliopistojen kannattaisi ottaa oppia, miten muualla tehdään yrittäjyyskasvatusta”, sanoo tutkija ja yrittäjä Merli Juustila. 

Juustila itse on tutkijakollegoidensa kanssa perustanut tutkimuspohjaisen Carbonlink Oy:n, joka erikoistuu organisaatioiden hiilijalanjäljen reaaliaikaiseen laskentaan.

Tutkijoita ja yrittäjiä yhdistää uteliaisuus

Tutkijat eivät itsekään tule ajatelleeksi, mitä yrittäjyydessä tarvittavia taitoja he jo osaavat. Juustila summaa taitoja, jotka yhdistävät tutkijoita ja yrittäjiä.

1. Uteliaisuus ja olennaisen erottaminen suuresta tietomäärästä. Tutkijat osaavat analysoida tietoa kriittisesti ja nähdä syy-seuraus-suhteita. Samoin yrittäjän on osattava hankkia tietoa ja pystyttävä tarjoamaan ratkaisu, tuote tai palvelu, jota ihmiset tai yhteiskunta tarvitsevat.

2. Työidentiteetti, johon kuuluu vahva halu tehdä itselle merkityksellistä työtä omilla ehdoilla. Sekä tutkijat että yrittäjät nauttivat siitä, että saavat keskittyä juuri siihen asiaan, josta ovat kiinnostuneita.

3. Hakemusten tekeminen. Tutkijat tekevät paljon hanke- ja rahoitushakemuksia, joissa täytyy kertoa ja perustella oleellisimmat asiat tutkimusprojektista. Samaan tapaan yrittäjät joutuvat hakemaan rahoitusta toiminnalleen.

Edellisten esimerkkien lisäksi Juustila kertoo oppineensa yliopistossa isojen projektien koordinointia ja hallintaa sekä viestintätaitoja, ja kaikista niistä on ollut hyötyä yrittäjänä. Vuonna 2019 hän organisoi ja järjesti Tiedemarssi -tapahtuman, jonka tarkoituksena oli tuoda esiin tieteen tärkeys poliittisessa päätöksenteossa. Tapahtuman viestintäkampanja onnistui niin hyvin, että Helsingin yliopisto käyttää yhä viestinnässään Tiedemarssin hästägiä #siksitiede.

‍

Helsinki Think Company järjesti Yliopisto & yrittäjyys -tapahtuman marraskuussa 2021 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Helsinki Innovation Services eli HIS:in kassa.

Yliopisto & yrittäjyys -tapahtuma järjestetään uudestaan 4.4.2023 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa klo 17–19. Illan aikana kuullaan Helsingin yliopistosta lähtöisin olevien yrittäjien ajatuksia siitä, miten akateemista osaamista voi viedä käytäntöön yrittäjyyden keinoin. Tervetuloa!

‍

Katso koko Yliopisto & yrittäjyys -tapahtuma 2021 tai tapahtuman parhaat palat YouTubesta:

Vaikuttava yrittäjyys - IIna Salminen / deidei 7 min
Opiskelijasta operatiiviseksi johtajaksi - Francesca Åström / Lipasu Oy 8:40
Opiskelu ja yrittäjyys - Axel Ackermann / Evergreenwalls 6:40
Tutkimuksesta skaalautuvaa liiketoimintaa - Edward Hæggström / Nanoform 7 min

Tapahtuman puhujina vuonna 2021 olivat:

deidei, Iina Salminen – Konsulttiyritys, joka auttaa erilaisia yrityksiä ja toimijoita edistämään monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja inklusiivisuutta.

CarbonLink, Merli Juustila – Ilmakehätieteiden asiantuntijoiden perustama yritys, jonka tavoitteena kehittää ensimmäinen reaaliaikainen hiilijalanjälkilaskuri.

Lipasu Oy, Francesca Åström – Opiskelijalähtöinen yritys Härtelö- ja Friidu-vegaanijäätelöiden takana. Heidän tuotteensa sai alkunsa elintarviketieteilijöiden projektikurssilla.

Evergreenwalls, Axel Ackermann – Veljesten liikeidea lähti kotikeittiöstä, josta puuttui alusta yrttien ympärivuotiseen kasvattamiseen. Nyt yritys tarjoaa automatisoituja kaappeja, jotka mahdollistavat yrttien ja salaattien viljelyn vaivattomasti.

Nanoform, Edward Hæggström – Lääkealan teknologiayritys Nanoform syntyi tutkimuksen innoittamana, kun tutkijaryhmä kehitti menetelmän, jolla voi pienentää lääkepartikkelin ilman että partikkelin kemialliset ominaisuudet muuttuvat. Menetelmällä on mahdollista parantaa lääkkeiden tehoa, sillä pienemmät lääkepartikkelit liukenevat helpommin ja ne mahtuvat paremmin paikkoihin, joihin niiden vaikutus halutaan kohdistaa.

Kuvat: Sanna Kujala.