Korona on paljastanut taide- ja kulttuurialalla rakenteellisia haasteita, jotka vaikuttavat kentän toimijoihin monin tavoin. Keväisenä huhtikuun viikonloppuna pääsimme ratkomaan näitä Kollaasi-viikonloppuhaasteessa. Valoisassa Musiikkitalossa järjestettyyn tapahtumaan osallistui monitieteellinen joukko opiskelijoita, vastavalmistuneita, tutkijoita ja taidealan ammattilaisia kulttuurikentän eri puolilta. Osallistujia innoitti tapahtumassa mahdollisuus muuttaa taidekentän tulevaisuutta yhtenäisemmäksi ja avoimemmaksi, jossa kulttuurin arvostus näkyy suoraan rahoitusratkaisuissa ja toimintamalleissa.
“Kaikkien tiimien valitsemissa ongelmissa korostui yhteisöllisyyden ja yhteistyön puute, joka taitaa olla pandemia-ajan tuotosta. Taidealojen erillisyys toisistaan ja muista aloista on kiinnostava teema, jonka parissa muutostyötä todella riittää.” - Taideyliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Johannes Pessi
Luovaa energiaa oli selkeästi ilmassa tiimien kirjatessa ylös hulluimmatkin ratkaisuehdotuksensa, ja osallistujien monitieteellisyys ja taiteellisten taustojen moninaisuus toi keskusteluihin erilaisia tasoja ja kosketuspintoja. Tiimien tukena toimi myös joukko taide- ja kulttuurialan huippuammattilaisia, kuten Saija Koponen Taidemaalariliitosta, sekä Olli Sirén Milttonilta muutamia mainitaksemme. Sekä osallistujien että mentorien näkökulmasta viikonloppu oli upea mahdollisuus kehittää alaa eteenpäin yhdessä - ja mikä parasta, viimeinenkin taas läsnä toisia ihmisiä paikan päällä tavaten!
Viikonlopun viimeisenä päivänä kokoonnuimme Black Boxiin jossa tiimit viimeistelivät ratkaisujaan ja valmistautuivat esittelemään tuloksensa iltapäivän loppuhuipennuksessa asiantuntijayleisölle. Kalvosulkeisten sijaan pääsimmekin nauttimaan myös luovemmista ratkaisujen esitystavoista. Ratkaisuista lisää seuraavaksi!
Fright Club: verkostoja ja vertaistukea
Tiimi: Sofia Nissilä, Mimmi Hukkamäki, Elina Nikkanen ja Tiina Kokkonen
Fokus: Alan sisäinen yhteistyö.
Tunnistettu ydinongelma: Taiteilijat eivät uskalla pyytää asiallista palkkaa tai työhön liittyviä perusoikeuksia. Ongelman nähtiin koskettavan erityisesti freelancereita ja yksityisyrittäjiä, joilta puuttuu kollegiaalinen tuki.
Ratkaisu: Ratkaisuna ongelmaan syntyi Fright Club -konsepti, joka koostuu taiteen tekijöille suunnatuista iltamista ja podcastista. Iltamissa taiteilijat voivat verkostoitua sekä saada vertaistukea alalla pelkoa herättäviin teemoihin, kuten ilmaiseen työhön tai vallan väärinkäytöksiin liittyen. Taiteen tekijöiden lisäksi iltamiin kutsutaan mukaan asiantuntijoita kuten juristeja ja työelämäpsykologeja tarjoamaan tietoa ja tukea. Iltamien keskusteluista luodaan myöhemmin podcast, jonka avulla tietoa alan ongelmista ja esimerkiksi taiteilijan työn luonteesta levitetään myös taiteen kuluttajien, työn teettäjien ja muiden taiteilijoiden pariin. Iltamien ja podcastin avulla voidaan tällöin laajemmalla mittakaavalla lisätä toimijoiden työhyvinvointia ja parantaa taiteilijoiden asemaa yhteiskunnassa.
Palaute: Asiantuntijayleisöltä tiimin ratkaisu ja luova esitystapa keräsivät positiivista palautetta. Ongelman todettiin olevan alalla ilmeinen ja keskustelua käytiin mm. iltamien tarkemmasta sisällöstä sekä keinoista, joilla podcastin vaikuttavuus voidaan varmistaa. Yleisöltä nousi myös keskusteluun huomio siitä, että ilmaisen työn teettäjät, kuten kulttuuritapahtumien tilaajat, olisi hyvä saada mukaan keskusteluihin jotta muutosta alalla tehtäisiin yhdessä. Tiimi yhtyi ajatukseen yhteistyön tärkeydestä, mutta korosti iltamien olevan turvallinen tila tiedon ja kokemusten jakamiseen. Työn tilaajia ei siis välttämättä nähty osallistujina, mutta jonkinlaista yhteistyötä eri tahojen välille mietittiin.
Kulttuurivalmennus: ymmärryksestä yhteistyöhön
Tiimi: Inkeri Borgman, Satu Kalliokuusi, Anni Syrjäläinen ja Ella Hoffren
Fokus: Kulttuuri-ja taidealan toimijoiden yhteistyö muiden alojen toimijoiden kanssa.
Tunnistettu ydinongelma: Taiteilijoiden roolit ja ammatti ymmärretään väärin ja nähdään liian kapeasti yhteiskunnassa, erityisesti poliittisten päättäjien tahoilla.
Ratkaisu: Yhteistyön edellytys on parempi ymmärrys. Poliittisten päättäjien ja mahdollisesti myös yritysten puolella ymmärrystä lähdetään lisäämään taiteilijoiden vetämällä Kulttuurivalmennus-kokonaisuudella. Moniosaisessa valmennuskokonaisuudessa taiteilijat perehdytetään valmennusoppaan avulla siihen, mistä taidealan asioista on tärkeää viestiä päättäjille. Tämän jälkeen päättäjät ja taiteen tekijät kohtaavat esimerkiksi pikadeiteillä, lähtevät yhdessä toistensa työpaikoille oppimaan uutta, keskustelevat toistensa elämistä ja arvoista, tai kirjoittavat vaikkapa yhdessä kirjan. Ratkaisun myötä kulttuurin arvo kirkastuu, taiteilijoiden hyvinvointi lisääntyy, ja muun muassa kulttuuriministerin paikasta todella kilpaillaan.
Palaute: Asiantuntijayleisö kiitteli tiimiä eteenpäinvievästä ajattelusta. Yleisöltä kuultiin vastaavien koulutusmallien olevan poliittisten toimijoiden parissa suosittuja, ja täten potentiaalia idean toteutukselle nähtiin erityisesti kuntatason päättäjien parissa. Keskustelua käytiin myös poliittisten tekijöiden motivoimisesta ja sitouttamisesta pitkään koulutusprosessiin. Ryhmän mukaan potentiaalisia osallistujia motivoidaan aktiivisella yhteydenpidolla ja monipuolisella sisällöllä, ja idean pilottiversiosta saatujen oppien ja palautteen avulla sitouttamiskeinoja voidaan miettiä tarkemmin.
Artbubu: tila missä taiteilijat ja yritykset kohtaavat
Tiimi: Isaura Hernandez Navarro, Tiia From ja Miia Syrjä
Fokus: Kulttuuri-ja taidealan toimijoiden yhteistyö muiden alojen toimijoiden kanssa.
Tunnistettu ydinongelma: Taiteen tekijät ja yritysmaailma eivät kohtaa, eivätkä puhu keskenään samaa kieltä.
Ratkaisu: Yhteistyön ja kommunikaation lisäämiseksi ryhmä kehitti kaksipäiväisen tapahtumakonsepti Artbubun. Tapahtumassa eri alojen taiteilijat ja yritykset pääsevät verkostoitumaan ja pohtimaan oman alansa haasteita, jonka jälkeen toimijat törmäytetään ideoimaan erilaisia yhteistyömuotoja muiden alojen toimijoiden kanssa. Tuloksena tapahtumassa voi syntyä malleja joilla kulttuuritoimijat voivat ratkaista yritysmaailman tarpeita, sekä keinoja joilla taiteen tekijöiden tarpeisiin voidaan löytää ratkaisuja yrityspuolelta. Asiantuntijaluentoja, case-esimerkkejä, keskusteluhetkiä ja taiteen luomista sisältävässä tapahtumassa eri toimijat kohtaavat turvallisessa ja inklusiivisessa ympäristössä, ja pitkällä tähtäimellä tapahtuma auttaa taiteen merkityksen nostamisessa, sekä taiteilijuuden määritelmien laventamisessa.
Palaute: Asiantuntijat kehuivat ryhmän luovaa nimeä ja idean realistisuutta. Keskustelussa pohdittiin muun muassa missä tapahtuma kannattaa järjestää ja miten osallistujia saadaan motivoitua mukaan tapahtumaan. Ryhmä kertoi hyödyntävänsä tutkimustietoa taiteen merkityksestä yritystoiminnassa houkutellessaan mukaan rohkeita yrityksiä, ja myös taiteilijoiden kannustamista mukaan oli pohdittu. Ryhmä näkee tapahtuman soveltuvan taiteen tekijöille, joita taiteilijan roolin laajentaminen uusiin suuntiin kiinnostaa. Apuna molempien tahojen mukaan saamisessa käytetään verkostoja, joita ryhmä toivoi löytävänsä.
Tape: alusta tiedon ja taidon jakamiselle
Tiimi: Emilia Pohjakallio, Oona Pietarinen ja Pinja Juhola
Fokus: Taide- ja kulttuurialan sisäisen yhteistyön haasteet.
Tunnistettu ydinongelma: Taidealan siiloutuneisuus; siiloutuneisuuden myötä kulttuuri-ja taidealan harrastajien ja ammattilaisten on vaikeaa luoda kontakteja ja löytää työmahdollisuuksia sekä tietoa alan lainalaisuuksista; monilla alan osaajilla on useita eri taitoja, mutta tieto näistä pysyy usein vain tekijällä itsellään.
Ratkaisu: Ratkaisuna syntyi Tape - taiteen pesä -niminen alusta. Taiteen pesä on alusta ja sovellus, johon eri harrastajat, opiskelijat, ammattilaiset ja asiantuntijat voivat luoda profiilin ja esitellä omia taitojaan ja tietojaan, jakaa työnäytteitä, ja hakea töitä tai työlleen tekijää. Sovelluksessa voi myös suositella toisia tekijöitä, etsiä ja toimia mentorina, sekä keskustella muiden taiteilijoiden kanssa. Eri sosiaalisen median alustojen toimintoja yhdistävä ratkaisu tuo yhteen eri alojen eri tasoiset toimijat, jolloin alan hyvinvointi ja monipuolisuus lisääntyvät ja taidealan moninaiset toimintamallit kirkastuvat.
Palaute: Ryhmä sai kiitosta idean erilaisuudesta ja asiantuntijat näkivät sovelluksen auttavan eri taiteenalojen keskinäisessä yhdistämisessä. Keskustelun aikana pohdittiin, vaikuttaako harrastajien ja ammattilaisten yhdistäminen saman sovelluksen alle käyttäjien kiinnostukseen sovelluksen käyttöä kohtaan. Ryhmä näkee tärkeäksi harrastajien mukaan ottamisen, jolloin kaiken tasoiset toimijat saavat mahdollisuuden näyttää taitonsa ja löytää kontakteja. Ryhmän ehdottama “suosittele”-toiminto nähtiin myös toimivana lisänä sovellukseen: tällöin eri tekijät voivat suositella muita ja myös harrastaja voi todistaa osaamisensa paremmin.
Viikonlopun aikana kehitetyt ratkaisut ja keskustelut osoittivat, että Kollaasin kaltaisia toimialoja yhdistäviä tapahtumia, keskusteluja ja ratkaisuja kaivataan taide- ja kulttuurialan kehittämiseksi. Sunnuntain loppuhuipennuksen päätteeksi useat osallistujat vaihtoivat yhteystietoja ja sopivat tapaamisia toistensa kanssa. Viikonlopun tuloksena syntyi siis juuri sitä mitä kaivattiin: yhteisöllisyyttä ja ystävyyssuhteita, ja ehkäpä tulevia kumppanuussuhteita joilla kehitettyjä ratkaisuja lähdetään viemään todella käytäntöön.
“Taiteella ja kulttuurilla on roolinsa osana yhteiskunnallisia murroksia. Eri tieteen- ja taiteenalojen välinen yhteistyö on tärkeä keino perinteisten toimintamallien murtamiseen. Ratkaisuissa ja tiimien työskentelyssä syntyi uudenlaisia kytkentöjä, tapoja, ajatuksia ja suuntia ajatella taidetta ja taiteilijuutta.” - Taideyliopiston koulutuspäällikkö Mika Virkkala
Kiinnostaako sinua kuulla ratkaisuista lisää tai lähteä kehittämään ideoita eteenpäin tiimien kanssa? Oletko mukana organisaatiossa, jossa jotain kehitetyistä ratkaisuista voisi pilotoida tai olisiko sinulla ratkaisun kehittämiseen liittyvää asiantuntijuutta tai muita resursseja? Ota rohkeasti yhteyttä tiimiläisiin tai järjestäjiin sähköpostitse helsinki@thinkcompany.fi osoitteen kautta.
Kuvat: Iina Lummepuro