Positiivisella viestinnällä peruskoulujen eriytymistä vastaan 

Tiimin haasteena oli ehkäistä ja vähentää peruskoulujen eriarvoistumista. Tiimi oli kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka osassa kouluista eriytyminen saattaa vaikuttaa haitallisesti koulun maineeseen, joka voi puolestaan edelleen vauhdittaa eriytymiskehitystä.

Ratkaisun ideana on, että oppilaat kertovat itse koulunsa arjesta ja opiskelustaan sosiaalisessa mediassa. Tavoitteena on tuoda esiin vahvuuksia ja murtaa kouluun mahdollisesti liitettyjä negatiivisia mielikuvia. Viestintään otetaan mukaan myös koulun lähellä olevat toimijat, jolla halutaan lisätä alueen yhteisöllisyyttä laajemmin. Somemateriaalin tuottamisessa lapsia auttaa viestinnän ammattilainen, joka laatii viestintäsuunnitelman ja juurruttaa toiminnan osaksi koulun arkea.

Hack for Society -ohjelman loppuhuipennuksessa tiimin ratkaisu valittiin tuomariston suosikiksi, koska lapset ja nuoret ovat ratkaisun aktiivisina toimijoina. Tuomaristo kiitteli tiimiä myös siitä, että ratkaisu tapahtuu nuorille tutussa ympäristössä eli sosiaalisessa mediassa. Tuomariston mukaan ratkaisuun voidaan liittää erilaisia oppimistavoitteita, jotka tukevat lasten ja nuorten osaamista ja osallisuutta yhteiskunnassa.

Ratkaisun takana: apulaisprofessori Janne Varjo (Helsingin yliopisto), kuntapäättäjä Tuovi Ronkainen (sdp. Kirkkonummi), yhteiskuntapolitiikan opiskelija Isla Arnivaara (Helsingin yliopisto) ja vero-oikeuden opiskelija Meri Huttunen (Itä-Suomen yliopisto).

‍

Isäkerrat osaksi perhevalmennusta ja tasa-arvoisen vanhemmuuden tukemista

Tasa-arvoista vanhemmuutta käsittelevä tiimi kiinnitti huomiota siihen, että isien käyttämä osuus perhevapaista on Suomessa matala. Ratkaisullaan tiimi haluaa tukea isien vanhemmuutta ja lisätä heille räätälöytyä toimintaa osaksi nykyistä perhevalmennusta.

Tiimin kehittämässä konseptissa perhevalmennukseen liitetään kaksi isäkertaa. Isäkerroilla isille tarjotaan tietoa lasten hoitamisesta ja isyydestä sekä luontevan tila kysyä heitä askarruttavista asioista ammattilaiselta. Toinen isäkerroista on järjestöjen kanssa yhteistyössä toteutettava vertaistuellinen kerta.

Tiimin tavoitteena on tehdä isäkerroista tuttu ja kiinteä osa perheiden tukijärjestelmää. Tiimi toivoo perhevalmennuksen isäkertojen tukevan niin isien vanhemmuutta, lapsen kasvua kuin äitien mahdollisuuksia palata nopeammin työelämään. 

Ratkaisun takana: Kelan tutkijat Anneli Miettinen ja Miia Saarikallio-Torp, varavaltuutettu Camilla Lindy (vihr. Espoo) ja politiikan ja organisaatioiden tutkimuksen opiskelija Veera Villikari (Helsingin yliopisto) ja sosiaalityön opiskelija Emmi Purhonen (Helsingin yliopisto).

Tulevaisuustunneilla nuoret tukevat toisiaan uusiin elämänvaiheisiin siirtymisessä 

Tiimin haasteena oli nuorten kiinnittyminen opintoihin ja työelämään. Tiimi syventyi kehittämään ratkaisua paineisiin ja epävarmuuteen, joita tulevaisuutta suunnittelevat nuoret kokevat. Tuloksena syntyi tulevaisuustunnit, joilla tuetaan nuorten elämänhallintataitoja, itsenäistymistä ja työelämään siirtymistä. 

Tulevaisuustunnit jatkuvat aina yhdeksänneltä luokalta toisen asteen loppuun saakka. Pienryhmissä toteutettavia tunteja vetävät ammattikorkeakouluopiskelijat osana omia opintojaan. Ratkaisun keskeisenä ajatuksena on tarjota tukea suoraan nuorilta nuorille, jotta heidän omat tarpeensa tulisivat tunnistetuiksi ja huomioiduksi. 

Tunneille on tarkoituksena tuoda mukaan myös työelämän edustajia. Tällöin nuorten ja työelämän edustajien välille voidaan luoda jo varhain luonteva yhteys ja helpottaa siten työelämään siirtymistä.

Ratkaisun takana: sosiaalilääketieteen dosentti Reija Paananen (Diak), kunnanvaltuutettu ja ammatillinen opettaja Marika Räf (kok. Espoo), kestävän kehityksen ja kulttuurihistorian opiskelija Paula Pättikangas (Turun yliopisto) ja kasvatustieteen opiskelija Jemina Sohlsten (Helsingin yliopisto).

Surutalo kokoaa tarvittavan tiedon ja tuen yhdelle alustalle

Surevien tukemiseen pureutuva tiimi kiinnitti huomiota siihen, että sureville suunnattu apu on pirstaloitunutta, epätasaisesti saatavilla ja palveluketjut katkonaisia. Näin ollen apu ei ole tasa-arvoisesti kaikkien saatavilla eikä surevien yksilöllisiä tarpeita oteta riittävästi huomioon.

Ratkaisuksi ongelmaan tiimi kehitti Surutalon, digitaalisen palvelukokonaisuuden, jossa olemassa oleva tieto ja resurssit kootaan yhteen paikkaan Terveyskylä-verkkopalvelun alle. Terveyskylä on yliopistollisten sairaanhoitopiirien ylläpitämä julkinen verkkopalvelu, jolla on jo vakiintunut asema osana terveydenhuoltojärjestelmää.

Tiimin keskeisenä ajatuksena on edistää surevien tukemista tuomalla yhteen jo olemassa oleva tieto, resurssit ja infrastruktuuri. Surutalo on kaikille avoin, ja siellä on osiot niin sureville, surevien läheisille kuin surevia kohtaaville ammattilaisille. Ratkaisulla halutaan myös keventää surevien taakkaa, kun avun etsimiseen kuluu vähemmän resursseja.

Hack for Society -ohjelman loppuhuipennuksessa Surutalon tiimi sai tuomaristolta kunniamaininnan työstään.

Ratkaisun takana: dosentti ja surututkija Anna Liisa Aho (Tampereen yliopisto), alue- ja kuntapäättäjä Eva Tawasoli (vihr. Vantaa), sosiaali- ja terveystutkimuksen opiskelija Aino Pulkkinen (Helsingin yliopisto) ja terveystaloustieteen opiskelija Julia Salmi (Itä-Suomen yliopisto).

Vihjesuunnistus tutustuttaa nuoret tukipalveluiden verkostoon ja pyrkii ennaltaehkäisemään syrjäytymistä 

Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tarkasteleva tiimi on tunnistanut tilanteen, jossa nuoret ja heille tarjottava apu eivät aina kohtaa. Nuorten voi olla vaikea hahmottaa, millaista apua erilaisiin tarpeisiin olisi saatavilla. Toisaalta myös avun tarjoajien voi olla haastava tavoittaa apua tarvitsevia nuoria.

Tiimin kehittämä ratkaisu on vihjesuunnistus, jonka tavoitteena on tehdä apua tarjoava kenttä tutuksi nuorille. Tarkoituksena on, että avun hakemisen kynnys madaltuu ja nuori löytäisi oikean tahon helpommin.

Vihjesuunnistuksessa käsitellään erilaisia elämänhallinntaan liittyviä teemoja, joihin nuoret tutustuvat tapausesimerkkien avulla. Suunnistus toteutetaan ryhmissä, joissa nuoret etsivät yhdessä tapausesimerkkiin sopivaa tukea ja ratkaisuja olemassa olevista palveluista. Suunnistus toteutetaan yhteistyössä julkisen ja kolmannen sektorin kanssa, jolloin nuorten lisäksi myös alueiden toimijat pääsevät tutustumaan toistensa työhön ja rakentamaan verkostoja.

Ratkaisun takana: palvelujärjestelmäkehityksen erityisasiantuntija, VTT Anne Määttä (Diak), sosiaalipolitiikan opiskelija (Helsingin yliopisto) Sara Tani ja psykologian opiskelija Johanna Kettunen (Turun yliopisto).

Korjaustaitojen opetusta ekologisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi 

Tiimi kiinnitti huomiota ongelmaan, jossa ihmiset ostavat uuden tuotteet rikkoutuneen tilalle sen sijaan, että he korjaisivat vanhan. Tiimin mukaan tämä johtuu puutteellisista korjaustaidoista ja vanhan tuotteen korjaamiseen liittyvästä stigmasta.

Ekologisesti kuormittavan toimintamallin purkamiseksi he ehdottavat, että korjaustaidot tuodaan osaksi peruskoulujen kestävän kehityksen opetusta. Koululaisten katsotaan olevan erityisen sopiva kohderyhmä korjaustaitojen ja kestävää kehitystä tukevan toiminnan opettamiselle, koska he alkavat pian tekemään itsenäisiä kulutuspäätöksiä. 

Ratkaisulla halutaan kasvattaa nuorten kykyä ja halua valita korjaaminen uuden ostamisen sijaan. Lisäksi pyritään edistämään sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpiä tuotantotapoja ja yhteiskunnallista tasa-arvoa opettamalla kaikille peruskoululaisille samoja taitoja.

Ratkaisun takana: Kestävän kulutuksen professori Mikko Jalas (Aalto yliopisto), kaupunginvaltuutettu Sirpa Kauppinen (vihr. Vantaa), ympäristönmuutoksen ja globaalin kestävyyden opiskelija Siina Kallio (Helsingin yliopisto) ja sosiologian opiskelija Arja Sulkunen (Helsingin yliopisto).

‍

Fiilis-verkkoalusta tähtää opiskelijoiden kokonaisvaltaiseen tukemiseen yhdistämällä opintoneuvonnan ja mielenterveyspalvelut 

Tiimi pohti opiskelijoiden heikentynyttä jaksamista ja opiskelijoille suunnattujen tukipalveluiden saavutettavuuden ongelmia. He kehittivät Fiilis digitaalisen alustan, jonka kautta opiskelija voi olla yhteydessä sekä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön mielenterveyspalveluihin että oppilaitoksensa opintoneuvontaan.

Tiimi näkee opiskelijoiden hyvinvoinnin kokonaisuutena. Ratkaisussa keskeistä on, että opiskelijan haasteet voidaan ratkaista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarjota kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivaa tukea. Ohjelman aikana tiimi teetti opiskelijoille kyselyn, jonka perusteella digitaalinen alusta koetaan matalan kynnyksen tavaksi olla yhteydessä palveluihin. Oikeanlaisen avun löytymistä taas edistetään yhdistämällä kaksi opiskelijoiden hyvinvoinnin kannalta keskeistä toimijaa samalle alustalle.

Tiimin verkkoalusta Fiilis sai erityismaininnan tuomaristolta Hack for Societyn loppuhuipennuksessa.

Ratkaisun takana: terveystaloustieteen opiskelija Elina Karhunen (Itä-Suomen yliopisto), psykologian opiskelija Enni Tyyskä (Jyväskylän opiskelija), kansainvälisen politiikan opiskelija Emilia Tuurala (Tampereen yliopisto) ja biologian opiskelija Marika Aihio (Helsingin yliopisto).

Ikääntyneiden arkikuntoutuksen hyödyt käyttöön tunnettuutta edistämällä 

Ikääntyneiden kotikuntoutusta tarkastelleen tiimin ratkaisu pyrkii lisäämään kuntapäättäjien ja vanhuspalveluiden johdon ymmärrystä arkikuntoutuksen hyödyistä. Arkikuntoutus on konsepti, jossa iäkkään ihmisen toimintakykyä tuetaan varhaisessa vaiheessa. Tiimin mukaan arkikuntoutus on tutkimuksissa yhdistetty ikääntyneiden tyytyväisyyden ja onnellisuuden kohoamiseen. Lisäksi sen on todettu olevan kustannustehokasta.

Arkikuntoutus on kuitenkin Suomessa vielä vähän käytetty konsepti, mikä tiimin arvion mukaan johtuu tiedon puutteesta. Tiimin ratkaisu ongelmaan on arkikuntoutuksen aloituspaketti. Nettisivun muodossa tarjottava aloituspaketti sisältää muun muassa tutkimustietoa arkikuntoutuksesta, asiakastarinoita sekä säästölaskurin arkikuntoutuksella säästettävistä varoista. Aloituspaketin avulla kunnat voivat saada tietoa ja työkaluja, jonka avulla ne voivat pilotoida arkikuntoutusta vanhuspalveluissaan.

Ratkaisun takana: väitöskirjatutkija Satu Niskanen (Tampereen yliopisto), kaupunginvaltuutettu ja sote-lautakunnan jäsen Sinikka Vepsä (sdp. Helsinki)  ja sosiaalityön opiskelijat Elina Aitta-aho (Itä-Suomen yliopisto) ja Laura Alasimonen (Helsingin yliopisto).

‍

Tiimit jatkavat työskentelyä viedäkseen ideat käytäntöön  - Tule mukaan!

Seuraavaksi tiimit pohtivat tarkemmin ideoidensa jatkojalostusta, jotta ohjelman oivallukset eivät jää vain ajatuksiksi. Jos olet kiinnostunut kommentoimaan tai kehittämään tiimien ratkaisuja, ota rohkeasti yhteyttä suoraan tiimiläisiin tai järjestäjiin tiimi@hackforsociety.fi
Voisiko ratkaisua pilotoida teidän organisaatiossa tai haluaisitteko olla mukana kehittämässä ratkaisua eteenpäin?

Helsinki Think Company järjestää Hack for Society -ratkaisuohjelman yhteistyössä Helsingin kaupungin, Vantaan kaupungin, Diakonissalaitoksen ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö - Itlan kanssa. Hack for Societyn loppuhuipennus järjestettiin 4.3.2022 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa. Tilaisuudessa tiimit esittelivät ratkaisunsa tuomaristolle ja yleisölle sekä saivat palautetta. 

Tuomaristoon kuuluivat asiantuntija Mari Hirvonen (Itla), kestävän kehityksen erityisasiantuntija Mia Malin (Helsingin kaupunki), strategia- ja tutkimuspäällikkö Vesa Kokkonen (Vantaan kaupunki) ja Vamos-palveluiden palvelualuejohtaja Minna Latonen (Diakonissalaitos).

Katso tilaisuuden tallenne Helsinki Think Companyn YouTube-kanavalta.

‍

Teksti: Suvi Välimäki

Valokuvat: Sami Perttilä