Juttu on osa sarjaa, jossa jaetaan vinkkejä ja muistilistoja yrittämiseen ja erityisesti sen aloittamiseen liittyvissä asioissa. Yrittäjyyden muistilista aloittelijalle on juttusarjan ensimmäinen osa.
1. Ideamylly
Mieti tarkkaan, mitä ongelmaa ideasi ratkaisee. Keitä ongelma koskee? Mistä heidät löytää?
Sen jälkeen voit miettiä, mitä muita ratkaisuja kyseiseen ongelmaan on olemassa, jos on. Miten ne, jotka ongelmasta niin sanotusti kärsivät, ratkaisevat sen nykyisillä vaihtoehdoilla?
Esimerkki: Unettomuudesta kärsivillä, joilla ei ole syytä hakeutua lääkäriin esim. uniapnean vuoksi, ei ole hyväksi todettua tapaa hakea apua unettomuuteen. Työterveyden kautta saattaa päästä unikouluun ja erilaisia laitteita unen ja aktiivisuuden mittaamiseen on tarjolla, joskin niiden tarkkuus on vaihtelevan laatuista, ja laitevalmistajien antamat vinkit unen hoitoon on liian yleismaallisia. Erilaisia sovelluksia ja vaimennuksia löytyy, mutta niillä ei ole näyttöä ja ratkaisut ovat kalliita.
Ratkaistu: Unitutkijoiden kanssa yhteistyössä laadittu sovellus, joka ottaa yleisimmistä laitteista unidatan ja siihen perustuen laatii automaattisen personoidun ohjelman. Ohjelma perustuu valmennusprotokollaan, jonka on tutkitusti todettu lisäävän unen määrää oikein läpi vietynä.
2. Raha ratkaisee, valitettavasti
Yritystä suunnitellessa on hyvä pohtia realistisesti, mikä on tuotteen kaupallinen potentiaali. Kuka on ratkaisusi ostaja? Onko se kuluttaja vai yritys? Maksetaanko ratkaisusta kerran vai toimiiko ratkaisulle palvelumaksu, joka laskutetaan tunnilta tai kuukausittain? Jos ratkaisu sisältää rahaliikennettä kahden tahon välillä, tulisiko sinun ottaa siitä komissio, eli osuus maksusta? Selvitä, mitä muut vastaavanlaiset ratkaisut maksavat, ja kuka maksaa laskun.
Esimerkki: Sovelluksen voisi ottaa käyttöön terveydenhuollon palveluntarjoaja, joka tarjoaa sovellusta asiakkaille, jotka tarvitsevan tukea unenlaatuun liittyvissä kysymyksissä muttei vaadi lääkärin huolenpitoa. Palveluntarjoaja maksaa laskunkäyttäjämäärien mukaan ja sisällyttää univalmennusprotokollan omiin palvelumaksuihinsa.
3. Ideat ovat ilmaisia
Oman idean jakamiseen liittyy usein paljon odotuksia ja epämukavuutta. Ideoiden kommunikointia kannattaa lähteä harjoittelemaan kuitenkin saman tien. Ajatukset muuttuvat konkretiaksi vasta, kun niitä joutuu avaamaan kirjoittamalla tai puhumalla. Palautteesta ja sparrailusta on myös iso apu idean eteenpäin viemiseksi. Oman idean jakaminen voi olla jännittävää, ja siihen voi liittyä pelkoja esimerkiksi kritiikin saamisesta tai siitä, että idea varastetaan – jälkimmäiseen törmäämme usein Think Companyllakin. Tosiasiassa ideat ovat kuitenkin ilmaisia, ja toteutus on se, millä on merkitystä. Ideat ovat harvoin toteuttamiskelpoisia sellaisenaan ilman innostuneita ihmisiä, jotka ovat valmiita käyttämään aikaa ja rahaa idean kehittämiseen. Oman idean avoin jakaminen todennäköisesti antaa siis enemmän kuin ottaa.
Kenen kanssa ideoita sitten pallotellaan? Omat kaverit, erilaiset ideakiihdyttämöt, potentiaaliset asiakkaat sekä mahdolliset perustajakamut tulevat ensimmäisenä mieleen!
4. Kuka ja kenen kanssa?
On tärkeä hahmotella jo alkuvaiheessa, miltä tiimisi tulee mahdollisesti näyttämään. Uuden liikeidean kehittämiseksi tarvitaan usein enemmänkin käsipareja, joten mieti ainakin seuraavia asioita:
Näihin kysymyksiin aloittelevan yrittäjän on hyvä miettiä vastaukset jo idean kehitysvaiheessa:
Kuka rakentaa tuotteen?
Kuka myy?
Kuka hankkii rahoituksen?
Kuka hoitaa paperityöt?
Mieti myös realistisesti, onko sinulla tarvittava osaaminen vai tarvitseeko jotain opetella? Keitä voisit rekrytä mukaan ja miten?
5. Raha ratkaisee, osa 2
Kun idea on jalostunut siihen vaiheeseen, että ratkaisuaihiota voi alkaa viemään konkreettisesti eteenpäin, kannattaa siirtää katse siihen, miten saadaan käytössä olevat resurssit riittämään.
Mitä kuluja yritykselläsi on? Työkalut, nettisivujen domain, kirjanpitäjä ja muut yrityksesi kannalta olennaiset palvelut maksavat. Millä nämä kulut katetaan? Onko olemassa ilmaisia palveluita tai jotain, mitä alkuvaiheessa pystyy karsimaan?
Kun kuluja alkaa syntymään, ne tulee myös jollain kattaa, ja siinä on eri vaiheissa erilaisia vaihtoehtoja, muun muassa:
- Päivätyö ja idean eteenpäin vieminen omalla ajalla
- Osa-aikainen työ
- Päivätöistä pois jääminen ja säästöillä yrittäminen
- ELY-keskuksesta saatava starttiraha
- kotikaupunkisi tarjoamat tuet
- erilaiset pitchaus- ja ideakilpailujen voittorahat
- Ulkoinen rahoitus
- Business Finlandin tuet
- Yrityslainat
- Sekä ehkä tärkein: asiakkaat.
Kannustamme lämpimästi miettimään, miten myyntituloilla voitaisiin kattaa osa kuluista. Pystytkö rahoittamaan kehitystyötä pilottiprojekteilla? Entä pystytkö tekemään tuotekehityksen lomassa konsultointia, joka tukisi tuotteen kehitystä sekä antaisi referenssejä ja oppeja alasta? Luovuus on rahoituksen suhteen valttia – erityisesti alkuvaiheessa!
Tukea starttaamiseen
Kysymyksiä tai ajatuksia? Ota Helsini Think Companyn omaan yrittäjän tukitiimiin yhteyttä tuki@thinkcompany.fi! Saat pikaisen vastauksen kiperiin yrittämistä koskeviin kysymyksiisi, ja voimme tarvittaessa myös varata ajan ilmaiseen Helsinki Think Companyn konsultaatioon.
Laita Helsinki Think Companyn somekanavat seurantaan, sillä juttu saa pian jatkoa yrityksen perustamisen muistilistalla! Yrittämisen iloa!
Kuvitusuva: Sanna Kujala